Laatulannoite-sertifikaatti on tae korkeasta laadusta
Laatulannoite-laatujärjestelmä on palvelu ja työkalu lannoitevalmisteiden käyttäjille, tuottajille ja viranomaisille. Laatujärjestelmän avulla kierrätyslannoitevalmisteiden valmistajat voivat osoittaa tuotteidensa täyttävän lainsäädäntöä korkeammat laatuvaatimukset. Laatujärjestelmä helpottaa osaltaan myös viranomaistyötä. Laatulannoite-järjestelmä voidaan ottaa myös osaksi julkisten hankkijoiden hankinta- ja kilpailutuskriteereitä.
Lähtökohtana on pyrkimys tehostaa ravinteiden kierrätystä parantamalla kierrätysmateriaaleista tuotettujen lannoitevalmisteiden tunnettuutta, menekkiä ja käyttöturvallisuutta. Tavoitteena on saada laatujärjestelmä käyttöön mahdollisimman monelle kierrätyslannoitevalmisteelle.
Pitkän aikavälin tavoitteita ovat turvallisen kiertotalouden edistäminen eli elintarvikkeiden laatuun ja puhtauteen kohdistuvien riskien vähentäminen, kuten myös ympäristöön kohdistuvien.
Laatulannoite-järjestelmä ja-sertifikaatti
Laatulannoite-laatujärjestelmä sisältää säännöt ja menettelyt, miten valmistaja voi saada käyttöönsä Laatulannoite-sertifikaatin sekä miten laatujärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään. Laatulannoite-laatujärjestelmä on kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista tuotetuille lannoitevalmisteille. Kaikki Laatulannoite-laatujärjestelmää koskevat menettelyt ja säännöt on kerrottu aina viimeisimmässä Laatukäsikirjassa. Yleisesitteestä saat nopean yleiskuvan järjestelmästä.
Laatulannoite-sertifikaatti: Laatulannoite-sertifikaatti osoittaa, että tuote on laatujärjestelmän mukainen ja täyttää näin tiukat laatujärjestelmässä asetetut vaatimukset. Sertifikaatin saaminen edellyttää Laatukäsikirjassa annettujen sääntöjen noudattamista. Sertifikaatin omaavat yritykset voivat hyödyntää Laatulannoite-sertifikaattia niiden tuotteiden pakkauksissa ja markkinoinnissa, jotka ovat laatujärjestelmän piirissä. Laatulannoite-sertifikaattia voivat hakea kaikki halukkaat kierrätyslannoitteita valmistavat yritykset.
Seuranta: Laatujärjestelmän piirissä olevien tuotteiden laatua valvotaan säännöllisesti – valmistaja raportoin jä
rjestelmän ylläpitäjälle tuotteiden laatutiedoista useamman kerran vuodessa. Laatujärjestelmän vaatimukset ovat lannoitelainsäädäntöä kattavampia.
Kehittäminen: Laatujärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Perusperiaatteena on reagoida nopeasti ja joustavasti lainsäädännön ja markkinoiden muutoksiin sekä uusimpaan tutkimustietoon. Laatujärjestelmä on laajennettavissa myös uusiin tuotteisiin.
Ylläpito: Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ylläpitää kehitettyä kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmää osana yhdistyksen toimintaa ja palvelutarjontaa. Järjestelmän päätöksenteosta vastaa ohjausryhmä, jolle asiat valmistelee Laatukomitea.
Katso ohjausryhmän ja Laatukomitean kokoonpanot täältä. Laatujärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään sen käyttäjiltä perittävillä maksuilla.
Taustaa: Laatulannoite-järjestelmä on kehitetty laajassa kehitystyössä
Kehitystyö toteutettiin Lara-hankkeessa 2.7.2018 – 29.2.2020
Kierrätysalalla toimivat edunvalvontajärjestöt Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry tunnistivat tarpeet tavoitteellisen yhteistyön lisäämiseen ravinnekierrätyksen edistämiseksi. Yhdistykset toteuttivat vuonna valmistelevan selvitykset laatujärjestelmän laatimiseksi.
Keväällä 2018 saatiin LARA-hankkeelle tarvittava rahoitus Ympäristöministeriöltä. Lisäksi mukana rahoittajina ovat Sitra ja yhdeksän alalla toimivaa yritystä. Monipuolinen tieteellinen osaaminen ja viranomaisten asiantuntemus on varmistettu kutsumalla laajasti sidosryhmät mukaan hankkeen työpajoihin ja ohjausryhmään. Lara-laaturavinnehanke toteutettiin ajalla 2.7.2018 – 29.2.2020 ja sen budjetti oli 150 000 €.Vuonna 2019 laatujärjestelmää pilotoitiin eli testattiin neljässä eri yrityksissä.
Hankkeen toteuttaa Suomen Biokierto ja Biokaasu yhteistyössä Vesilaitosyhdistyksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Ympäristöministeriö, Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma. Muut rahoittajat ovat Sitra sekä yhdeksän alalla toimivaa yritystä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Honkajoki Oy, Kekkilä Oy, LABIO Oy, Lakeuden Etappi Oy, Lammin Puutarhamulta, Mustankorkea Oy, Ab Stormossen Oy ja Vehkosuon Komposti Oy. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina em. rahoittajien lisäksi Biolan Oy ja Gasum Oy sekä Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK, ProAgria Keskusten Liitto, Ruokavirasto, Suomen Ympäristökeskus, Viherympäristöliitto ja lisäksi yksi viljelijöiden ja yksi viherrakennusyrittäjien edustaja.
Lisätietoa:
- Selvitys kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän periaatteista (Pöyry Finland Oy, 2017)
- Tarkennettu selvitys kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän periaatteista (Pöyry Finland Oy, 2018)
Kehitystyön taustaa
LARA-hankkeen tavoitteena oli luoda laatujärjestelmä lannoitevalmisteille, jotka on prosessoitu kierrätysmateriaaleista biokaasu- ja kompostilaitoksissa tai muissa vastaavissa käsittelylaitoksissa. Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa yhteensä vähän yli 60 erityyppistä biokaasulaitosta ja n. 200 kompostilaitosta.
Suomessa ei ole ollut ennen LARA-hanketta eikä Laatulannoite-laatujärjestelmää yhtenäistä laatujärjestelmää kierrätysmateriaaleista tuotetuille lannoitevalmisteille, joita käytetään lisääntyvästi maataloudessa ja viherrakentamisessa. Selvitysten mukaan esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa laatujärjestelmät ja laatumerkit sekä niihin liittyvät yhteistyörakenteet ovat onnistuneet parantamaan kierrätyslannoitevalmisteiden laatua, mainetta ja menekkiä ja siten lisäämään ravinteiden kierrätystä. Laatujärjestelmän etuna on se, että uusimpaan tutkimustietoon pystytään joustavasti reagoimaan asettamalla tarvittaessa uusia laatukriteereitä. Etuja ovat myös lisääntynyt sidosryhmäyhteistyö, tiedonvaihto ja toiminnan läpinäkyvyys.
LARA-hankkeessa kehitetty laatujärjestelmän kehitystyö vastasi hankkeen päärahoittajan, Ympäristöministeriön ravinnekierrätystä edistävän RaKi 2 -ohjelman 2016-2019 päätavoitteisiin:
1. Vähentää rehevöitymistä ja edesauttaa Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä,
2. Säästää ravinteita kierrättämällä mineraalifosforivaroja sekä edistää bio- ja kiertotaloutta ja
2. Tehdä ravinnekierrätys yleisesti tunnetuksi ja hyväksytyksi
