Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on tunnistanut jopa 66 ohjauskeinoa, jotka linkittyvät jollain tapaa biokierron tavoitteisiin edistää ravinteiden ja hiilen kiertoa.
Ravinnerikkaiden biomassojen hyödyntämiseen liittyy monimutkainen säädöskehys sekä rahoitusmekanismit, jotka mahdollistavat ravinteiden laitosmaista kierrättämistä, mutta samalla niistä syntyy erilaisia velvoitteita, rajoitteita ja oikeuksia prosessin eri vaiheissa. Myös hallinnollisen säädösohjauksen ulkopuolelta informaatio-ohjaus, taloudelliset ohjauskeinot sekä teknologian kehitys ja asenteet luovat oman ulottuvuuden ravinteiden kierrätyksen toteutumiseen. Arviointityö toteutettiin osana ympäristöministeriön rahoittamaa Laatulannoite2.0-hanketta.
Näiden suorien ja epäsuorien ohjauskeinojen kuvaaminen, keskinäisten riippuvuuksien tunnistaminen sekä hyödyllisten mekanismien edistäminen ovat tärkeitä tehokkaan ravinnekierron saavuttamiseksi.
Työn viitekehyksessä ensisijaiset kartoitettavat ohjauskeinot olivat hallinnollinen säädösohjaus, johon kuuluvat EU- ja kansalliset säädökset sekä taloudellisista ohjauskeinoista tuet ja rahoitus maataloudelle ja alan yrityksille.
Pitkän aikavälin tavoitteet asetetaan EU:ssa
Euroopan vihreän kehyksen ohjelmassa (Green Deal) on laaja kirjo ehdotuksia, joilla tähdätään yhteen päätavoitteistaan: Eurooppa Ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Komissio esitteli vuonna 2020 pellolta pöytään -strategian yhtenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimista. Strategian tavoitteena on edistää ilmastoneutraaliuden saavuttamista ja siirtyä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä kestävään malliin. Pellolta pöytään -strategia on linjassa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, ja nämä kaksi ehdotusta täydentävät toisiaan.
Pellolta pöytään -strategiassa on asetettu yhtenä tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä vähennetään ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene (Euroopan Komissio 2020). Tämä tarkoittaa komission arvion mukaan lannoitteiden käytön vähentämistä vähintään 20 prosenttia.
Komission tavoite saavutetaan panemalla täytäntöön asiaankuuluva ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö täysimääräisesti ja valvomalla sen täytäntöönpanoa, soveltamalla tasapainoista lannoitusta ja kestävää ravinnehuoltoa sekä hallinnoimalla typpi- ja fosforivirtoja paremmin niiden koko elinkaaren ajan. Tätä varten komission oli määrä laatia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa integroidun ravinnehuollon toimintasuunnitelma vuonna 2022, jonka hyväksyntää komissiolta vielä odotetaan.
Vastaavanlaisia keskipitkän/pitkän aikavälin tavoitteisiin tähtääviä strategioita/toimenpideohjelmia/lainsäädäntöä on tehty ja asetettu EU:ssa sekä kansallisesti, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta ravinteiden kierrätykseen ja biokierron edistämiseen. Näitä ovat muun muassa:
- EU
- Komission ehdotus 2040 päästövähennystavoitteista (annetaan 6.2.2024)
- EU:n Biodiversiteettistrategia (EU:n maaperästrategia ja maaperän terveyden sääntely yksi strategian toimenpiteistä)
- EU:n maaperän terveysdirektiivi
- EU:n kestävän ruoantuotannon strategia
- EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa
- Metaanistrategia
- Kiertotalouden toimintasuunnitelma
- CAP-suunnitelma-asetus 2021/2115
- The common agricultural policy CAP; Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027
- Luonnonmukainen tuotanto; Luomu -keskeiset EU-asetukset
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (RED II) EU/2018/2001 (2018)
- RED III EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta
- Uusiutuvan energian direktiivin kansallinen täytäntöönpano (2019-2021) REDIII
- Tulevan komission suuntaviivat (Green Deal – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 2.0; komissio antaa suuntaviivat talvella 2024/2025)
- Komission työohjelma vuodelle 2024
- Suomi
- Biotalousstrategia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma
- Kansallisen muovitiekartan toimeenpano: Suomen muovitiekartta: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa
- Ilmastolaki
- Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU)
- Maankäytön ilmastosuunnitelma (MISU)
- CAP-rahoituskauden 2023-2027 kansallinen lainsäädäntö
- Luomu 2.0 luomuohjelma
- Laki luonnonmukaisesta tuotannosta
- Vähähiilisyystiekarttojen päivitys
- YM Kiertotalouden Green Deal
- Vahva ja välittävä Suomi – Hallitusohjelma (2023)
Kierrätyslannoitteisiin liittyvää lainsäädäntöä viety eteenpäin
Kierrätyslannoitteisiin liittyvää lainsäädäntöä on viety viime aikoina paljon eteenpäin niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla. EU lannoitevalmisteasetus (2019/1009) tullessa voimaan kesällä 2019, mahdollisti se myös kierrätyslannoitteiden (orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet) valmistamisen ja sisämarkkinoille saattamisen ja kauppaamisen joustavasti. Kansallisen lannoiteliansäädännön uudistaminen yhteydessä ensin annettiin uusi lannoitelaki (711/2022), jota täydennettiin myöhemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla lannoitevalmisteista (964/2023) ja lannoitevalmisteita koskevasta toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta (965/2023).
Lannoitteiden levittämistä ja varastointia koskevaa lainsäädäntöä on myös uudistettu fosforiasetuksen (64/2023) päivityksen myötä ja nyt vuonna 2024 Komission työohjelman mukaisesti tullaan arvioimaan esimerkiksi nitraatti- sekä meristrategian puitedirektiivejä.
Muut kierrätyslannoitteisiin linkittyvä lainsäädäntö on listattu alle:
- EU
- Euroopan parlamentin ja neuvoston lannoitevalmisteasetus (2019/2019)
- Komission delegoitu asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 täydentämisestä vahvistamalla maataloudellista tehoa ja turvallisuutta koskevat kriteerit sivutuotteiden käytölle EU-lannoitevalmisteissa (ei sisälly konsolidoituun versioon)
- Sivutuoteasetus; muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta
- Sivutuoteasetus (täytäntöönpano)
- Neuvoston direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (Nitraattidirektriivi)
- Kadmiumin enimmäispitoisuus lannoitteessa
- Jätelainsäädäntö
- Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1605, annettu 22 päivänä toukokuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täydentämisestä tiettyjen orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden valmistusketjun päätepisteiden määrittämisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
- Kemikaalisäädökset:
- REACH-asetus
- CLP-asetus
- Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia (myrkytön ympäristö EU:ssa)
- Suomi
- Lannoitelaki (711/2022)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (964/2023)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevasta toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta (965/2023)
- Valtioneuvoston asetuksessa fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä (64/2023)
- Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (Nitraattiasetus)
- Jätelainsäädäntö
Jätelainsäädännöllä vaikutetaan kierrätyslannoitteiden raaka-aineisiin, käsittelyvaatimuksiin sekä jossain määrin myös lannoitteiden käyttökohteisiin
Kierrätyslannoitteiden osalta keskeisin säädös on jätelainsäädäntö sekä sen EoW (‘end of waste’, EEJ ‘ei enää jätettä’, jätteeksi luokittelun päättyminen) ja sivutuotteita koskevat kohdat. Jätelainsäädäntö vaikuttaa nimenomaan kierrätyslannoitteiden raaka-aineisiin, käsittelyvaatimuksiin sekä jossain määrin myös lannoitteiden käyttökohteisiin, erityisesti jätevesilietteen osalta. Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista. Jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätyksen lisääminen ovat jätelainsäädännön keskiössä.
Ravinteiden kierrätykseen linkittyviä ympäristö- ja jätesäädöksiä ovat:
- EU
- Jätteensiirtoasetus
- Jätepuitedirektiivi
- Yhdyskuntajätevesidirektiivi
- Puhdistamolietedirektiivi (ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä)
- Pakkausasetus
- Kertakäyttömuovidirektiivi (SUP-direktiivi)
- Suomi
- Laki jätelain muuttamisesta
- Jätelaki
- Valtioneuvoston asetus jätteistä
- Kansallinen pakkausjäteasetus
- Ympäristösuojelulaki
- Ympäristönsuojeluasetus
Suuri osa ohjauskeinoista linkittyvät vain välillisesti ravinteiden kierrätykseen, mutta ovat kuitenkin tärkeä osa kokonaiskuvan hahmottamista, jotta tavoite ravinnerikkaiden materiaalivirtojen sulkemisesta voidaan saavuttaa ja biomassat saadaan turvalliseen, tehokkaaseen ja hallittuun kiertoon. Muita yleiseen kestävään kehitykseen, maatalouteen, biotalouteen & kiertotalouteen linkittyviä ohjauskeinojen aihealueita ovat listattu alle:
- Hiilirajamekanismi (EU)
- Ravinnekiertotuki (FI)
- Valtioneuvoston asetus ravinteiden kierrätyksen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin vuosina 2020–2026 myönnettävästä valtionavustuksesta (FI)
- Komission ryhmäpoikkeusasetus (EU)
- CSRD-direktiivi (EU)
- Sitran kiertotaloustiekartta 2.0. toimeenpano (FI)
- Elintarviketurvallisuus, food safety (EU)
- Metsäkatoasetus (EU)
- The Science-Based Targets for Nature
Lisätietoa:
Nelli Pitkänen
Ravinnekierrätyksen asiantuntija, +358 400 976 053 | nelli.pitkanen@biokierto.fi
