Kierrätyslannoitteiden hyödyt ovat selvät. Kierrätyslannoitteet ovat kotimaisia ja vähäpäästöisiä lannoitteita. Niiden käyttö vähentää lannoitteiden tuontiriippuvuutta ja irtikytkee lannoitteet epävarmoista ja pitkällä aikavälillä kallistuvista fossiilisista polttoaineista. Kierrätyslannoitteiden markkinat ovat kuitenkin vielä hyvin kehittymättömät; tarvitaan lisää tarjontaa ja kysyntää. Kierrätyslannoitteilla on haasteita, jotka pitäisi ratkaista, jotta ravinteiden kierrätyksen hyödyt saadaan valjastettua.
Osana Laatulannoite2.0-hanketta Kiertokasvu (Ruthon Group Oy) toteutti orgaanisen kierrätyslannoitealan toimijoille syksyllä 2023 SWOT-analyysin toimialan tilanteesta. Kiertokasvu järjesti haastatteluja ja teki kyselyjä toimijoille ja tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva koko toimialalta kierrätyslannoitteiden valmistajista käyttäjiin asti. SWOT-analyysiä varten kertoi näkökulmansa 14 kierrätyslannoitevalmistajaa, 19 ryhmähaastatteluun osallistunutta sidosryhmien edustajaa, 4 elintarviketeollisuusyritysten edustajaa sekä 5 maanviljelijää.
Kierrätyslannoitealan SWOT-analyysissä kierrätyslannoitteet nähtiin yleisesti ottaen realistisen positiivisessa valossa, sekä kritiikkiä annettiin erityisesti lainsäädännön ja toimintakentän epävarmuudelle ja lyhytjänteisyydelle. Kestävään kehitykseen liittyvät teemat, kuten ravinnekierron toteutuminen, resurssitehokkuus ja jätteestä lannoitetta nousivat esille useissa vastauksissa.
Kierrätyslannoitteiden tulevaisuuden näkymät nähtiin kaksijakoisena. Toisaalta kierrätyslannoitteissa nähdään valtava potentiaali alan kasvulle, innovoinnille, syvemmälle kouluttautumiselle, lannoitteiden viennille sekä osaamisen viennille. Mutta toisaalta ala nähdään vielä hajanaisena, jossa on eri kokoisia toimijoita ja paljon pieniä toimijoita, joiden investointimahdollisuudet ovat rajalliset sekä toimintakentän epävarmuus tulevaisuudessa haittaa myös alan eheää kasvua.
Kierrätyslannoitteet ovat ympäristön kannalta monella tavalla hyvä vaihtoehto. Niillä korvataan kemiallisia lannoitteita, tuotetaan muutoin jätteeksi joutuvista virroista lannoitetta hyötykäyttöön, tehostetaan ravinteiden kierrätystä sekä kohdennetaan ravinteet paremmin käyttöön. Kierrätyslannoitteilla on useimmiten pieni hiilijalanjälki, koska raaka-aineena käytetään kierrätettyjä jakeita. Kestävää kehitystä tukee myös mahdollisuudet synergiaeduille eri alojen välillä tuotantoprosesseissa, kuten biokaasuntuotannossa mädäte hyötykäytetään kierrätyslannoitteeksi.
Kierrätyslannoitteiden käytössä nähdään pullonkaulana se, että kierrätyslannoitteet saadaan pellolle logistisesti sekä, että ne ja sisältämänsä ravinteet saadaan levitettyä pellolle tasaisesti, jotta kasvien satovaste saadaan optimoitua. Tällaisten teknisempien haasteiden lisäksi kierrätyslannoitteiden käyttäjäpuoli nähdään haasteena yleisesti kierrätyslannoitealan kasvulle: jos käyttäjät eivät osta tai heillä ei ole varaa ostaa kierrätyslannoitevalmisteita, niin ala tuskin pystyy kasvamaan potentiaaliinsa.
Olisikin hyvä, että kierrätyslannoitevalmisteiden käyttäjäpuoleen panostettaisiin niin, että kierrätyslannoitteiden käyttöönottoa tuettaisiin. Tarvitaan viljelijöille suunnattua neuvontaa sekä luultavasti myös taloudellisia ohjauskeinoja, jotka helpottavat kierrätyslannoitteiden käytön aloittamista ja kompensoivat lisäkustannuksia suhteessa perinteisten mineraalilannoitteiden käyttöön. Myös kokonaisvaltainen koko tuotanto- ja toimitusketjussa löytyvien haasteiden korjaaminen vaatii isoja investointeja toimiviin teknisiin ratkaisuihin siitä lähtien, että miten lannoite saadaan levitettyä pellolle. Koko ketjun eheä kehittyminen voi vaatia kokonaisvaltaisia systeemiseen muutokseen liittyviä toimenpiteitä.
Yleisenä alaan kohdistuvana haasteena nähdään ennakkoluulot, mainehaitat ja väärät uskomukset kierrätyslannoitteista, mitkä heijastelevat joissain tilanteissa lainsäädännössäkin asti. Maineen korjaaminen voi vaatia vahvaa edunvalvontatyötä lainsäädännön kehittämiseen, kuin myös virheellisen tiedon korjaamista viestittämällä siitä laajasti. Lannoitelainsäädäntöön on tullut juuri pakolliseksi lannoitevalmistetoimijoille ottaa käyttöön laatujärjestelmä (tämän käytännön soveltaminen on vielä kesken). Esimerkiksi Laatulannoite-järjestelmä toimii vaadittavana laatujärjestelmänä, ja samalla laatulannoite-sertifikaatti tuo luotettavuutta lannoitevalmisteelle ja korjaa virheellisiä mielikuvia kierrätyslannoitteista.
SWOT-analyysistä pdf:
Lisätietoa:
Niina Välinen
niina.valinen@biokierto.fi
+358 44 777 3621
Laatulannoite2.0-hankkeen tavoitteena on lisätä laadukkaiden kierrätyslannoitteiden maatalouskäyttöä Suomessa ja kehittää kierrätyslannoitevalmisteiden laatua. Hankkeessa laaditaan suositukset kierrätyslannoitteiden käyttöön maataloudessa sekä päivitetään Laatulannoite-järjestelmä. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätysohjelma (Raki)-rahoitusohjelmalla. Hankkeen kesto on 8/2023-12/2024. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja hankepartnereita ovat Suomen Kiertovoima KIVO ry (hankekumppani) ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (hankekumppani) sekä kuusi Living lab -yritystä (Mustankorkea Oy, Labio Oy, Stormossen Oy, BioSairila Oy, Mäntsälän Biovoima Oy ja Envor Group Oy).