Sustainable Biogas-hankeen puitteissa on laadittu kehitysehdotukset Laatulannnoite-järjestelmän kehittämiseksi. Raportissa annetaan ehdotus, miten Laatulannoite-järjestelmää voitaisiin kehittää, jotta se vastaisi paremmin arvoketjun tarpeisiin. On myös tärkeää, että Laatulannoite-järjestelmän asema suhteessa lainsäädäntöön on selkeä, ja jotta se voi luoda lisäarvoa suhteessa lainsäädännön tuomaan laatutasoon.
Laatulannoite-järjestelmän kehitystarpeita on kartoitettu usealla eri tavalla. Osana kehitystyötä on järjestetty sidosryhmäkuuleminen, arvioitu lainsäädäntöä ja sen kehitystä, sekä toteutettu pienimuotoinen markkinaselvitys.
Yhteenveto kehitysehdotuksista
Seuraavaksi tiivis yhteenveto kustakin osa-alueesta.
3.1. Muutokset laatuvaatimuksissa
- A1. Nimikkeistö ja soveltamisala: Päivitetään lannoitevalmisteita koskeva nimikkeistö päivitetyn kansallisen lannoitevalmisteasetuksen mukaisiksi. (Aikataulu: viimeistään vuonna 2024, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2023)
- B1. Kompostin kypsyys: Päivitetään vaatimusta uuden päivitetyn kansallisen lannoitevalmisteasetuksen mukaiseksi (Aikataulu: viimeistään vuonna 2024, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2023)
- C1. Mädätteen kypsyys: Päivitetään vaatimusta uuden päivitetyn kansallisen lannoitevalmisteasetuksen mukaiseksi (Aikataulu: viimeistään vuonna 2024, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2023)
- D1. Raskas metallit: Otetaan kromi(6) lisättäväksi haitallisten metallien seurantaparametrien joukkoon kaikkien isojen volyymin toimijoiden (käsittelykapasiteetti yli 30 000 tonnia vuodessa kuiva-ainetta) kohdalla sekä riskiperusteisesti tätä pienempien volyymien kohdalla, kun lopputuotteesta puhdistamolietteen osuus on yli 10 %. (Aikataulu: jo vuonna 2022, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2022)
- E1. PAH (16) seurantavelvoite kerran vuodessa koskee kaikkia. (Aikataulu: nykyinen vaatimus, ei edellytä järjestelmämuutoksia)
- E2. PFOS ja PFOA seurantavelvoite kerran vuodessa koskee kaikkia. Pyritään ottamaan raja-arvo käyttöön jollain aikataululla. (Aikataulu: nykyinen vaatimus, ei edellytä järjestelmämuutoksia)
- E3. Lääkeaineiden seuranta muutetaan riskipohjaiseksi (Aikataulu: nykyinen vaatimus, mutta riskiperusteisuus vaatii järjestelmän osapäivityksen 2022
- E.4 Muiden orgaanisten haitta-aineiden seuranta toteutetaan riskipohjaisesti. Lisäksi orgaanisten haitta-aineiden seurantaa voidaan toteuttaa tarvittaessa myös kampanja- tai hankekohtaisesti. (Aikataulu: nykyinen vaatimus, mutta riskiperusteisuus vaatii järjestelmän osapäivityksen 2022)
- F1. Roskaisuus: Päivitetään vaatimusta tarvittaessa myöhemmin uuden päivitetyn kansallisen lannoiteasetuksen mukaiseksi. (Aikataulu: viimeistään vuonna 2024, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2023)
- F2. Muoviroska: Biojätepohjaisen syötteen kohdalla lisätään muoviroskan vaatimuksiin epäpuhtauden kokoluokka (Ns. pinta-alakohtainen tarkastelu). (Aikataulu: käyttöön vuonna 2023, otettava mukaan järjestelmän osapäivityksessä 2022)
- G1. Mikromuovi: Biojätepohjaisen syötteen kohdalla lisätään vaatimuksiin toimintaohje mikromuoviriskin vähentämiseksi. Lisäksi voidaan harkita näytteiden ottamista kampanjapohjaisesti. (Aikataulu: käyttöön vuonna 2023, otettava mukaan järjestelmän osapäivityksessä 2022)
- G2. Mikromuovi: Jatketaan tutkimushankkeiden seurantaa. (Aikataulu: Osa nykyistä toimintaa, mutta viestintää voisi tehostaa.)
- H3. Lisätään vaatimuksiin vapaaehtoisena tietona lannoitevalmisteiden hiilijalanjäljen laskeminen yksinkertaistetun laskentatyökalun avulla. (Aikataulu: viimeistään vuonna 2024, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2023)
- I1. Linkitetään Laatulannoitejärjestelmä osaksi muita prosesseja, esimerkiksi puhtaita julkiset hankinnat (mikromuovit, hiilijalanjälki), luomulannoitekelpoisuus automaattisesti (biojätepohjaiset), kansalliset EoW-kriteerien (jätevesilietepohjaisten lannoitteiden maatalouskäyttö). (Aikataulu: aikatauluun liittyy epävarmuuksia, mutta voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024.)
- J1. Ulkoinen auditointi tehdään harvemmin, 3-4 vuoden välein. Mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia, niin sitten tiheämmin. (Aikataulu: jo vuonna 2022, vaatii järjestelmän osapäivityksen 2022)
- J2. Ulkoisen ja sisäisen auditoinnin ohjeistusta tulee kehittää muun muassa lisätään ohjeistus sisäisen auditoinnin ”palastelusta” ja auditointisuunnitelman laadinnasta. (Aikataulu: vuonna 2022, ei edellytä järjestelmän päivitystä.
3.2 Sähköisen raportoinnin kehittäminen
- Raportoinnin tehokkuutta tulee parantaa. Nyt raportointi tehdään Excel-työkalun avulla ja suurimmilta osin käsin. Nykyinen käytäntö vie suhteellisen paljon henkilöresursseja ja mahdollistaa inhimilliset virheet datan hallinnan eri vaiheissa. Mikäli Laatulannoite-järjestelmän käyttömäärät lisääntyvät, niin raportointia on syytä kehittää. Tämä edellyttää sähköisen järjestelmän pystyttämistä. Todellista lisäarvoa valmistajille toisi se, että tietojen syötön lisäksi he saisivat käyttöönsä vähintäänkin yksinkertaisen sähköisen laatujärjestelmä-järjestelmän päivittäisen laatutyönsä tueksi.
- Järjestelmän kehittämiseen voisi olla mahdollista saada julkista rahoitusta.
3.3 Viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen
- Laatulannoite-järjestelmän viestintää ja markkinointia tulisi kehittää. Laatulannoite-järjestelmän piirissä olevista valmisteista voitaisiin luoda järjestelmän nettisivulle ns. tuotekatalogi, jossa eri valmisteiden ominaisuudet kerrottaisiin selkeästi luettelomuodossa ja vaikkapa omalla alasivullaan. Näin voitaisiin viestiä selkeästi lannoitteiden käyttäjille, mitkä ovat tuotteiden ominaisuudet. Vähintäänkin sivustolla tulisi olla helposti löydettävissä valmisteiden tuoteselosteet tai kootusti tietoa eri valmisteiden ominaisuuksista.
- Viestintää kierrätyslannoitteiden hyvistä ominaisuuksista olisi tarvetta lisätä. Tässä Laatulannoite-järjestelmällä voisi olla roolinsa.
- Niin valmistajien kuin lannoitteiden käyttäjien näkökulmasta Laatulannoite-järjestelmän ja lainsäädännön vaatimusten eriyttämiseksi on suositeltavaa, että järjestelmän vaatimukset selvennetään nykyistä paremmin.
3.4 Muutokset hinnoittelussa
- Kaikkein tärkeintä on, että järjestelmän mukanaan tuomat hyödyt pystytään kirkastamaan kaikille arvoketjun toimijoille. Lisää kierrätyslannoitevalmisteiden valmistajia Laatulannoite-järjestelmän piiriin voisi takuuvarmasti saada radikaalilla järjestelmän hinnoittelumuutoksella ja ylipäätänsä keventämällä haitta-aineiden seurantavaatimuksia. Tätä voitaisiin vielä tehostaa uusilla eduilla, kuten tarjoamalla ketterää sähköistä laatujärjestelmätyökalua käyttäjien käyttöön. Radikaalimpien muutosten tekeminen ottaa kuitenkin aikansa ja vaatii resursseja. Toisaalta poistamalla järjestelmän uskottavuuden kannalta keskeiset elementit, kuten ulkoiset auditoinnit, ulkoisen näytteenottajan käyttäminen sekä orgaanisten haitta-aineiden seurantavelvoite, ei luultavasti pystyttäisi vahvistamaan sidosryhmien luottamusta järjestelmää kohtaan.
- Kokonaishinnoitteluun on mahdollista tehdä muutoksia nopeastikin, esimerkiksi tehdä muutoksia auditointivaatimuksiin sekä tehdä osa haitta-ainepitoisuuksien analyyseistä riksipohjaisiksi. Tarvittaessa voitaisiin alentaa järjestelmän vuosimaksua (20 senttiä per tonni), mutta tämä voisi vaikeuttaa järjestelmän ylläpidon rahoittamista, ellei järjestelmän ylläpitoon tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia, esimerkiksi eri yhdistysten yhteisrahoitus.
- Kokonaishinnoittelussa olisi tärkeää ottaa huomioon aiheutuvat kokonaiskustannukset, jotka koostuvat vuosittain maksettavasti osallistumismaksusta sekä operationaalisista kuluista.
Lisätietoa hankkeesta
Laatulannoite-järjestelmä ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n ovat mukana EU-rahoitteisessa Sustainable Biogas-hankeessa, jolle on myönnetty kolmevuotinen rahoitus EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Hankkeessa parannetaan biokaasuntuotannossa syntyvien ravinteiden käsittelyä. Hankkeen aikana kehitetään Suomen Laatulannoite-järjestelmää, lisäksi vastaavanlainen laatujärjestelmä luodaan Latviaan. Hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä.
